Ehkä jokainen tupa ja tölli näillä main tietää, että meidän lapsi ei syö tuttia. Välillä toivon asuvamme jossain keskellä erämaata, kun nukutan lasta päiväunille. Vaikka nytkään ketään ei näy missään, tunnen selässäni katseen antakaa sille tutti. Voi kuulkaa, on annettu. Lapsi sylkee sen pihalle, hieroo sillä ikeniään, pyörittelee käsissään, mutta ei se sitä syö. Hyvin pienenä Pätkä oppi ottamaan tutin pois suustaan, mutta ei juurikaan tahdo laittaa sitä takaisin suuhun. Puoli vuotta olemme opetelleet tutin syömistä ja kuljetan sitä vaunuissa varmuuden vuoksi. Mutta kerrankin löysin tutin postilaatikon luota, kun lapsi oli viskannut sen ulos vaunuista. Se ei vaan syö tuttia.
On siis perin kummallista, että joskus lapsi imaisee tutin. Kääntää päänsä, tuhahtaa ja nukahtaa tutin rytmiseen imemiseen kuin vaipuisi transsiin. Toissa iltana Pätkä nappasi tutin suuhunsa, huokaisi ja nukahti. Se nukkui aamuun asti koko yön heräämättä kertaakaan yhteensä yhdeksän ja puoli tuntia ja heräsi pitelemättömän hyvällä tuulella, tutti suussa. Maidon tuotannollisista syistä äiti heräsi kyllä yöllä ja epäuskoisena tuijotti kelloa, joka näytti 5.20. Pidempi unipätkä kuin miesmuistiin. Tällaista ei ole tapahtunut ikinä, ja se oli edistystä viimeaikaisiin 1,5-2 tunnin öisiin syöttöväleihin, joiden seurauksena lapsi kelluu vaipassaan jo puolessa välissä yötä ja äiti haaveilee nukkumisesta myös päivisin. Olen mietinyt, voiko lapsella olla yöllä nälkä, kun se syö niin usein. Ei sillä ole. Sillä on imemisen tarve. Ja sille niin sopisi tutti. Mutta etenkään öisin se ei halua imeä tuttia. Eilen illalla, kun nukutin lasta, lensi tutti jälleen sängystä ja tiesin arjen palanneen. Ensimmäinen herätys sitten olikin jo puoli yksi.
Tosin päiväunista Pätkä on tällä hetkellä hieman innostunut. Se asettuu tyytyväisenä vaunuihin unirättiotus kainalossaan ja muutamana päivänä se on nukahtanut itsekseen omaa univirttä veisaten paikallaan olevissa rattaissa. En todellakaan kehuskele, sillä mitä todennäköisimmin tämä ei ole pysyvä muutos, mutta varsin riemastuttava joka tapauksessa. Vieläkö iltaisinkin nukahtaminen sujuisi noin rauhallisin menoin!
Meilläkään ei syödä tuttia. Syötiin nukkumaanmenossa viisikuiseksi, sitten alkoi huutohulinat ja tutti on siitä nähtien ollut lähinnä ientenrapsuttamista varten. "Oho katos teidän tutti on tippunut tänne lattialle, minäpä nostan sen tähän pöydälle", sanoo vieraat, ja minä sanon että anna sen tutin olla vaan siellä lattialla, se on lelu. Musta jo näyttääkin ihan kummalta, kun kaupassa tulee vastaan vauvoja sylissä tai rattaissa pönöttäen, tutti suussa. Siis miten se muka pysyy niiden suussa? Kun ne on vielä silleen pystyssä? Ihan kuin niille olisi liimattu tulppa keskelle naamaa.
VastaaPoistaLohdutan itseäni sillä, että ei tartte vierottaa sitten joskus. Eikä muuten tartte vierottaa pullostakaan, kun sekään ei ole kelvannut sitten 4 kk iän.
No yritetty on! :D
VastaaPoistaLähinnä vaan mietin, miten ikinä tuon yösyönnin saa pois, kun tissiä ei kertakaikkiaan saa vaihdettua mihinkään öisin...
Onko teillä muuten hyväksi havaittua nokkamukia? Sellainen pitäisi meidän hommata. Pullosta ei meilläkään mitään mene.
Nokkamukista.. meillä ykkönen ei koskaan juonut nokallisesta mukista. Harjoiteltiin heti juomaan nokkamukista ilman nokkaa. Siis kahvallisesta mukista. En muista että mitään hankaluutta olis ollut. Ja ei tullut eteen sitä vaihetta, että pitäis harjoitella nokkamukista luopuminen. Tai muistaa pakata omat mukit mukaan esim ravintolakeikkaa varten. Joka tapauksessa vielä pitkään äitinä joutuu kököttämään siinä vieressä kun pieni ihmisen alku harjoittelee syömistä. .
VastaaPoistaJa mäkin oon vaan tyytyväinen, ettei pulloa olla tarvittu, vaikka kyllähän se meitä äitejä sitoo ihan eri tavalla tuohon pieneen. Kun ikää tulee lisää, kiienteiden määrä nousee ja tissintarve vähenee. Näin ainakin meillä meni ja siihen tuudittaudun kakkosenkin kanssa.
Nim. Merk. Yöllä tutti turhaa ja tissi kultaa
Vaikuttaa erittäin vauhdikkaalta tämä meidän ykkönen. Meillä lentää puurot ja sörsselit pitkin seiniä, jos ei syöttäjällä ole tarpeeksi nopeat refleksit. ;) Olis kuitenkin kiva antaa lapsenkin reenailla juomista, joten voi olla, että meille tulee nokkamuki testiin. :) Lapsi on jo nyt vähentänyt tissiä päivällä ja tuntuu, ettei saa tarpeeksi nestettä. Kiinteitä uppoaa varsin mukavasti. Lohdullista, että joku muukin syö yöllä tissiä tissiä tissiä. Välillä tuntuu, ettei siitä tule ikinä loppua. KAi ne korvaa päivällisiä yöllä, kun päivällä ei ehdi syödä..
VastaaPoista