Veikeä vuosikas

Blogitekstien julkaisutiheydestä päätellen olemme muuttaneet ulos. Toisin sanoen kevätilmojen saavuttua olemme pihalla, paljon, koko ajan. Ajoittain noin 6-7 tuntia päivässä. Mahtavaa aikaa tämä kevät ja kävelevä lapsi. Sopii meille.

Olemme selvästi saaneet ulkoilmalapsen. Aamulla, kun lapsi on vetänyt aamupuurot naamaansa, kävelee hän eteiseen ja sanoo kakku, se tarkoittaa kenkää, jos joku ei sattumoisin tiennyt. Nuo siniset Kangaroosin lenkkarit (Kiitos Prisman poistokenkäalennuksen saimme ne kohtuuhintaan. Lastenkenkäbisnes on muuten ihan ryöstöä.) on parasta, mitä lapsi tietää Marie-keksien ja viinirypäleiden jälkeen. Suunta olisi siis ulos ja sinnehän sitä sitten yleensä mennäänkin. Luulisi, että tässä 2000 neliön tontissa olisi tuollaiselle pikkunatiaiselle tarpeeksi touhuttavaa, mutta selvästikään hän ei myöskään ole aidattujen alueiden lapsi (ei meillä kyllä ole aitaakaan), koska hän ottaa suunnan tielle ja kävelee niin kauas jaksaa. Jaksaakin ihmeen kauas, pysähtyy tosin jokaisen pihan kohdalla ja ilmoittaa auto, jos siellä sattuu auto olemaan sekä jokaisen koiran kohdalla hän huikkaa hauvauvauva, ja jatkaa matkaa. Ei katso taakseen, painelisi tikittäen pikkuaskelin ilmeisesti maailman ääriin asti.

Mitäs muuta tuollainen vuosikas puuhaa?

Koska meillä ei ole vielä hiekkalaatikkoa ja naapurin eläkeläisperiskunnalla on, kävelee lapsi myös hyvin sujuvasti naapureiden pihalle hiekkalaatikolle. Hän tietää, että sinne voi mennä tietä pitkin tai takapihalta kuusiaiden välistä. Onneksi eläkeläispariskunta nauttii natiaisen höpötyksestä, koska sanoin lapsen saapuvan pihaan niin kauan kuin hänellä on sinne lupa ja todennäköisesti myös sen jälkeen... On todella uskomatonta, kuinka lapsi muisti ja osasi reitin hiekkalaatikolle jo yhden kerran jälkeen. Samaa häkellystä koin, kun lapsi oppi, missä kaapissa meillä säilytetään keksejä. Hän myös itki keksien perään lähes tunnin, palasi aina kaapille, jos sittenkin saisi vielä yhden keksi. Välissä katsoimme jakson Musarullaa, mutta sekään ei auttanut hälventämään Marie-keksin kuvaa hänen sielustaan.

Vuosikas matkii ja apinoi ihan kaiken. Aina ei edes tajua, kuinka paljon lapsi imee itseensä. Aikamoisen yllätyksen koin, kun kerran löysin lapsen istumasta astianpesukoneesta ruokasihti kädessään. Alakori oli tietysti asianmukaisesti viskattu koneesta ulos. Aamuisin meillä kun on tapana tyhjentää astianpesukone, lapsi vastaa lusikoista ja muoviastioista, minä kaikesta muusta. Yleensä irroitan ruokasihdin ja huuhtelen sen. Voitte siis kuvitella, kuinka sujuvasti yksvee myös lastaa pyykkiä koneeseen ja koneesta pois, tunkee vaatteita laatikoihin ja tyhjentää niitä kaapeista koneeseen, kitkee kukkapenkkiä (tai tarkemmin kukkia kukkapenkistä), istuttaa perunaa, ajaa ruohonleikkurilla, heittää löylyä kiukaalle, työntää rattaita, laittaa rikkaimurin töpselin seinään, napsauttaa levyt päälle, painelee kaukosäätimen nappuloita, tyhjentää puukassit puulaatikkoon, tunkee sytykkeet takkaan ja niin edelleen ja niin edelleen. Meillä ei kukaan ole tällä hetkellä toimeton.

Aamuisen kiukkupyllyn tilalle olemme saaneet hyväntuulisen mönkijän, joka lauleskelee ihahaa, ja iltaisen väsykiukkuajan tilalla on sänkyynsä unirättiotuksen kanssa käpertyvä tuhisija. Arvokkaita hetkiä nämä tämmöiset.

Tiistain touhuja

Taaperoita tapaamaan toisten tontille! Tuulta, tohinaa, töttöröö! Toisen tyypin, toisen taaperon takiaisena toisten taloon. Takaisin tupaamme. Taapero tutimaan. Tytin tylleröinen taivaalle tuijotteli, toiveita takataskuunsa talletteli. Tyventä, tuuli tyyntynyt. Tippoja taivas tiputteli. Tuumasi tyllerö tuuman, toisenkin. Takataskun tikillä tikkasi. Taapero törttöili, tuimasti tyllerö tuhahti. Tikkusormet töpselistä toisille teille, taapero! Thaikeittoa tekaisin. Takki taaperolle, takki tyllerölle. Taapero turvaistuimeen, Tampereelle toimia toimittamaan, toisen taaperon touhuja tutkimaan. Tyllerö toisia totisia tylleröitä tapaamaan. Täältä tullaan!

Maanantain menu

Minimies makoili metkasti mutkalla.
Mummin mustaherukkamehusta maistuvaa mehukeittoa.
Minimies matkaa mumisten murkinapaikalle.
Murkinaa masuun, Minimiehelle ja mammalle.
Mööpleerattiin majamme mukavaksi.
Murkinaa masuun, Matilda-perunaa, maitoa, mozzarellaa, mustikoitakin.
Minimiehellä makoilua, mammalla möllöttämistä, moppaamista.
Mustaa mehua maidolla mammalle.
Minimies makoiltuaan maiskuttaa mehukeittoa, mehuakin.
Maata maamopedilla muokattiin, Minimies maireana mukana. Minä myös!
Murkinaa ja munamankelilla menoksi, metsässä möyhimistä.
Makoisasti makuulle.
Mainio maanantain menu.

Meitsi myös!

Naapurin pohjattomasta varastosta löytyi tällainen!
Hankintalistalle kypärä...

Mainio motoriikkarata...

Sunnuntai

Siippani synttärit! Synttärisumpit siemaistiin. Sintti suosikkiohjelmaa Salorasta seurasi. Suosikkijaksokin sattui sopivasti, Satu Sopanen siellä siis! Sibeliuksen Sadepisarat, Soilinkin sävellyksiä saimme seurata.

Sankari sahahommiin santalaatikkoa sahaamaan. Sintti simahti sisälle suu supussa. Salolla santalaatikko sahattu! Santaa sinne suunnittelemaan. Sulavaa sohjoa sateena saatiin. Suvi saavuttamattomissa? Synkkää! Sakki sisälle suojaan!

Sinistä superfoodia suuhun. Sitten Superbilla suhautettiin simhalliin sinttien simmaukseen. Suihkuun, saunaan, simmarit, sukellus. Silmät selällään Sintti sukelteli! Snoopy-kalsarit säihkysäärieni suojana, sitä sattuu. Supernopeasti sinistä säällistä snoopien suojaksi. Sininen silmä sävy sävyyn.

Seurakuntasaliin sanaa syömään. Siunatut sielut siellä sjungasi. Sintti suloisesti sambasi. Sydän suli.

Lauantai

Lusikat, lapsen lempilelut lattialle lensivät. Lapsi lusikoilla leikki. Lastasi laatikoihin, laatikoista lattialle. Lounaankin lusikoi loistavasti, leftillä!

Lunkista lapsi laski levolle. Lempimieheni laattakauppaan: lisää laattoja, lisää lautaa! Laatatta lomalaiset lauantaina, lautaa lisää laulaen lastaamaan. Lapselle laudoista leikkilaatikkoa laittamaan, liki leikkimökin.

Lapsikin levoltaan liikehti. Liukasliikkeisenä lähes luvatta Lammin laitumille lompsotteli. Lainalaatikossa lapioleikkejään leikki. Leikkikentälläkin leikittiin, lähti lapsi lätkimään, länteen luulisin. Leipomon lenkki, liikettä luille, lämpöä lihaksiin.

Leikkaamista, loihtimista. Luppoajalla langoilla leikittelin. Lapselle lämpimään laiskotteluasuja. Loistavaa!

Perjantai

Pikkumiehellä pötsissä puurokolo, pikaisesti puuroa pillittävälle. Pikkumies pitää puurosta, piimästä! Pian puuroa päällä pöydän, pitkin paitaakin.

Piknikille parhaiden perhetyyppien pihaan. Pähee pilke pipon pielessä paremman pakkelin puutteessa. Pottuja, pullasia, pullamunkkeja, pikkuisille pillit. Pikkutyypit pinkoivat pihassa, pallojakin puhallettiin. Parasta! Pikkuneiti Pitkätossu paleli, peittoa päälle! Pidempi pikkumies pulisi paljon. Pienin pää pensaassa, pakoon pötkisi, pääsikin.

Pikkumies päikkäreille pötkölleen. Pojat pöristeli pihalla poikien prutkuillaan. Pikkumies parahti, pillitti pitkään. Puolikkaat päikkärit, päivä pilalla? Pahus. Pihalla puuhasteltiin, patonkia parvekkeella popsittiin. Paremman puoliskon pullossa punkkua, punkusta pitämättömällä pimulla pääsääntöisesti pepsiä. Pikkumiehen pyllynpeittäjät pesuun, pihalle puhtaina.

Pedagoginen partnerimme pikkumiehen pomppupollella (poikiensa perintönä) palkitsi. Paremman puoliskoni piti polle pumpulla pumpata. Pöh, pumppu pakosalla. Pikkumies pomppi pumppaamattoman pollen päällä, pelottikin pullea polle. Pitkiä puita pesään. Poppa! pajatti pikkumies. Peliäkin perheenä pällisteltiin. Pian paahtavaan pikkuhuoneeseen pistäydyttiin, peseydyttiin. Petiin pienin, pariskunta perässä!