Kuviteltu massakausi

Kaksi kuukautta ja 75 grammaa painoa lisää. Minä kun luulin, että lapsella on massakausi! "Hyvin kasvaa", totesi neuvolan täti ilman sarkasmia äänessään. Kai se kasvaa kainaloista, mietin. Mutta onhan se aika kirppu.

Kaikki, mitä syödään, kuluu. Ja mehän syödään paljon: kaksi isoa lämmintä ateriaa, aamu- ja iltapuurot sekä vaihtelevasti välipalaa. Maitoa tyyppi tissuttelee 4-5 kertaa päivän aikana. Öisin maitotarjoilua ei ole. Ruokahaluttomuus ei ainakaan toistaiseksi ole ollut ongelma, koska ihan kaikki maistuu. Se on hyvä.

Liikettä on vain niin paljon. Se on hyvä. Siinäpä oppii, kun touhuaa. Portaat menee sujuvasti ylöspäin. Arkiportaat eli kaksi porrasta eteiseen ja makkariin päin menee sujuvasti myös alaspäin. Tukea vasten kävelemällä pääsee minne haluaa, mutta konttaamalla pääsee vielä niiiin paljon nopeampaa, tuumii hän.

Voisin ottaa vielä vähän lisää!

Äiti anna nopeammin! Olet liian hidas!

Oho! Jotain taisi tipahtaa!
 No syön sen sitten lattialta!

Uusia makuja ja äiti oppii

Olemme onnellisten tähtien alla, koska lapsi näyttää syövän hyvin. Makumaailma on kyllä avartunut puolen vuoden jälkeen ja hassua ajatella, että pieni hetki sitten Pätkä söi vain maitoa. Olen lähestynyt tätä ruokapuolta tekemällä löytöretkiä kaupan vihanneshyllyllä ja kokeillut kaikkea, mitä vain eteen on sattunut.

paprika:jeesjees
tomaatti: vähän tuntuu liian limaiselta suussa, en ihan tykkää
kana:jeesjees
lohi:jeesjees
muna:jeesjees; keitettynä suurta herkkua, paistettuna hieman epäilyttää
makarooni:kyllä ei maistu
vadelma:tosi jeesjees
puolukka:tosi jeesjees
karpalo:jeesjees
myskikurpitsa:jeesjees
neljänviljan puuro:jeesjees
ruispuuro:aika jees
täysjyvämannapuuro:kyllä ei maistu (harmi, koska keittoaika on 2 minuuttia ja olis vielä jotain terveellistä luomua :))
parsakaali:jeesjees
kesäkurpitsa:jeesjees
sipuli:jeesjees
inkivääri:jeesjees
palsternakka:jeesjees
maa-artisokka:jeesjees
maissinaksut:jeesjees
talk murut: jeesjees
riisikakku: jeesjees
broilerin jauheliha: kyllä ei maistu (ehkä koostumus oli väärä)
banaani: juu en tykkää enää
bataatti: nykyään jeesjees
multa: jeesjees
hiekka:jeesjees
paperi:jeesjees

Luin jostakin, että tarjoile lämpimät ruuat lämpiminä ja kylmät kylminä. Vaikka lapsi on supernopea syömäri, annoksesta loppu ehtii kyllä jäähtyä. Viimeisen viikon aika olen saanut osakseni muutamat hillittömät kilarit ruokapöydässä ja koko loppuruokailu on ollut vaarassa naama punaisena kyynelehtivän lapsen kanssa. Ruoka on ollut liian kuumaa. Hän siis syö ruokansa ennemmin kylmänä  tai haaleana kuin edes lämpöisenä. Yllättäen mieleeni tulee ensimmäiset kylvetykset, kun lapsi alkoi huutaa aina kun hänet otti pois vedestä ja kääri pyyhkeeseen, kunnes tajusimme, että hänellä on kuuma, eikä hän halua pyyhettä kylvyn jälkeen. Miten emme tätä heti tajunneet, talvi kun oli..

Sormiruokailumme koki myös yllättävän vastoinkäymisen - tai nyt kun ajattellen asiaa, ei se ollut yhtään yllättävää. Laitettiin tuossa kerran uunijuureksia ja lapselle kans. Ei luistanut homma ei, tuli itku ja parku ja paljon kyyneliä. Lopputulema: kärsivällisyys ei riittänyt, nälkä oli liian kova ja  ruokaa olisi pitänyt pureskella liian kauan. Sormiruokailua meillä siis harrastetaan jälkkärinä vähän vatsan täytteeksi. Soseet ovat tosin melkein alusta asti olleet karkeita ja pureskeltavaa löytyy. Lapsi aukaiseen suunsa ammolleen ja kun tykkää ruuasta, mumiseen ja maiskuttelee kuuluvasti. Sormiruokailua on muutenkin vähän sovellettu. Oikeaoppisesti kai tarjolle pitäisi laittaa muutamaa sorttia, joista lapsi valitsee, mikä maistuu. No kun laitoimme muutamaa sorttia, tunki lapsi kaiken mahdollisen suuhunsa yhtä aikaa ja alkoi kakoa. Tälle tapaukselle näyttää sopivan paremmin, että esillä on aina yksi asia, jonka hän joko laittaa suuhunsa tai ei laita.

Syöttötuoli ja pöperöshow

Ajattelin kirjoittaa tämän just. Mutta nyt joudunkin toteamaan, että meille tuli syöttötuoli melkein kuukausi sitten. Se on niitä harvoja juttuja, jonka Pätkä sai ihan uutena. Käytettynä oli tarkoitus ostaa, mutta meistä tuli ranttuja ja toivomaamme väriä ei vain ollut liikkeellä käytettynä. Meille saapui jokalapsiperheen hitti. Stokken Tripp Trapp. Ensin ajatus oli ostaa valkoinen, mutta kas, kuka tahtoo kuurata syöttötuolia elämäntehtävänään. Joten meille tulikin oranssi tuoli mustalla istuinosalla. Se on Tampereen Maratonklubin väreissä, perusteli isimies ylpeänä.

Homma alkoi syöttötuolin asennuksella. Lapsi ähisi lattialla ja isimies ähisi hetken tuolin kimpussa. Suitsait oli tuoli kasassa. Laitoimme innosta hihkuvan lapsen syöttötuoliin ja polleina vanhempina tutkimme lapsemme ilmettä. Lapsi kiljui ja kikatti ja oli silminnähden riemuissaan uudesta tuolista. Pätkä osaa periaatteessa istua, mutta koska on vielä aika rimpula, hölskyi hän tuolin toisesta laidasta toiseen laitaan. Sen jälkeen pieni mies alkoi puskea seisomaan jalkatuesta ponkaisten. Valjaitakin olisi saatavilla. Vielä ei ole valjaita. Saa nähdä tarvitsemmeko sellaiset. Tarkastimme ohjeesta Jalkatuen asetus --- Jalkatuki on asetettu oikeaan korkeuteen, kun lapsen jalkapohja on tasaisesti jalkatuen varassa reisien koskettaessa istuinosaan. Noin sen pitäisi olla ja noin se on. Mutta ehkä lapsen pitäisi silti istua? Kai se lapsi pysyy siellä? No sammakkotyyny selän taakse ja
pöperöhommiin. Koko syönnin ajan kuuluu aina tasainen viuhviuh, kun jalat vispaavat tuolilla.

Nämä lempipotkarit ei kyllä enää mahdu...

Hyppy, hyppy!

Tämä syöttötuoli on tuonut tähän lapsiperhe-elämään ihan uuden aspektin. Lapsi näyttää tosi isolta, kun se istuu tuolissa. On mukava ruokailla, kun lapsi voi istua myös pöydässä ja moni muukin asia keitiössä sujuu, kun lapsen voi nostaa viereen syöttätuoliin istumaan. Hän nimittäin kokee olevansa ilmojen valtias ja tarkastelee elämää tätä nykyä mielellään ylhäältä käsin syöttötuolista.

Yritin tutkia (googlasin), miten tämä kiinteiden aloitus oikein käytännössä aloitetaan ja en oikein saanut selvää. Yksi tekee niin ja toinen näin. Olin kuullut, että bataatti on makeaa ja lasten suosiossa, joten suurinpiirtein umpimähkään aloitimme siis bataatista. Keitin ja soseutin haarukalla. Mutta enpä tiennytkään, että bataattia ei kannata soseuttaa haarukalla, koska juureksen rakenne on höytyvämäinen. Se tuntui suussa varmasti tosi inhottavalta ja sain tungettua lapsen suuhun sitä ehkä puoli teelusikallista. Seuraavana aamuna löysin lapsen vaipasta jonkin höytyvämäisrakenteisen noin puolen teelusikallisen kokoisen tahmaisen palleron. Siirryimme porkkanaan. Sekään ei oikein maistunut ja jälleen seuraavana päivänä löysin ehkä kaikki syöttämäni porkkananpalat ruuansulatusjärjestelmän jätepuolelta.

No totuushan on se, että useampi päivä pitää maistella samaa ja mielellään aamupäivällä, jos tulee reaktioita, niin sen näkee ennemmin päivällä/illalla kuin yöllä. Vaikka ilmeisesti välillä reaktioihin voi mennä enemmänkin aikaa. Kolme päivää samaa ja jos sujuu, niin sitten uusi maku. Ensimmäinen viikko syljettiin kaikki mahdollinen ulos, mutta sen jälkeen kaikki on uponnut, joten en ole kovin tarkkaan noudattanut mitään suunnitelmaa. Kovin tarkka en ole ollut ruuan rakentesta, koska möykkyinenkin pöperö näyttää uppoavan. Päiväunien vuoksi päivärytmi on edelleen hyvinkin vaihteleva, mutta olemme saavuttaneet lähes neljän aterian rytmin: aamupuuro, lounas, päivällinen/välipala, iltapuuro. Arvoon arvaamattomaan ovat nousseet pakastetut äidinmaidot.

Me on aloitettu aika perinteisellä linjalla ja maistettu on
bataatti: en tykkää
perunaa: namnam
porkkanaa:namnam
kukkakaalia: namnam
kurkkua: aika nam
pensasmustikkaa: namnam
täysjyväriisiä: namnam
mangoa: namnam
päärynää: aika nam
banaania: namnam
omenaa: namnam
luumua: namnam
kauraa: namnam

Onneksi olin kuullut, että kaura voi laittaa putket tukkoon ja sen se tottavie teki jo kahdessa päivässä ja tajusin jättää sen heti pois. Hitiksi on muodostunut täysjyväriisi, jota keitän/haudutan 2-2 1/2 tuntia ja se ajaa puuron virkaa tällä hetkellä. Toisinaan sitä tarjotaan myös lounaaksi tai välipalaksi riippuen mitä siihen sekoitan. Keitän parin päivän satsin kerrallaan ja välillä syön riisiä itsekin. Juominen ei suju vielä millään alkeellisellakaan tavalla ei hörpyttämällä eikä nokkamukista. Mutta tästä se lähtee. Ei niin paha mitä ensin kuvittelin.

Hankintalistalle höyrytyskattila ja uusi puurokattila.