Näytetään tekstit, joissa on tunniste puhuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puhuminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. elokuuta 2015

Mitä nää sannoit?

Sinä vuona ku olin erityisluokaopettajana, nii mun puhheesta hävis murre oikiastaan kokonaa. Se on täysin normaali reaktio: Jos oppillaat kärsii laaja-alasista kielenkehitykse ja kommunikoinni haasteista, nii kyllä siinä alakaa ittelläki tehä mieli olla varsin seleväsanane, että saa arijen ees jotenkuten toimimmaa.

Ny ku oon ollu puoltoista vuotta kotona, nii on kyllä alakanu taas murre pilikistää puhheessa. Se luikahtaa iha salakavalasti tuolta suupielistä ilimoile ja välillä pittää oikein miettiä, ettei mitä tahansa suustasa päästele. Vaikka kaupasa. Tullee juntti olo. Ja sitä paitsi kaupungisa isommisa kaupoisa saa ehkä jopa parempaa palavelua, ku ei palijasta maalaistaustaasa. Se ei oo oman puhheen häpiämistä vaan tehokasta ajankäyttöä.

Päivisin lähinnä ku itteksee kotona tätä nykyä juttellee, nii meilä kuulostaa tältä.

Eläpä kiipiä sinne. Tipahat ja tullee pipi.

Ny pittää lähtä! Misä sun kengät o?

Ookko nää nähäny sun lakkia? Ei näy etteisesä.

Tännää syyään keittua. Mää otan maitua ja sulle o piimää. Kiipiäppä tuohon tuolii nii laitan ruuan valamiiksi.

Tuuppa sissää. Mennää nukkuu.

Haluakko kiikkua? (Täällähän on keinu ja keinutaan. Kukaan muu ei kiiku, paitsi me.)

Haeppa kirija ja tuu köllöttää tähä kainalloo nii luetaa vähä.

Tyhyjennettää astianpesukone ja ruvetaa sitte kassaa junarattaa.

Katoppa, ku o hyvä ilima! Laitetaanko altaasee vettä ja pääset vähä lorkkimmaa!

Jestas sentään, mitä ihimettä nää hommaat!??
Nopia vilikasu vieresä leikkivvään lapseen ja syy outoon ääneen seleviää alta aikayksikön.. Hän sahhaa leipäveittellä kattilanpohojaa. Että mitä. Meilä ei oo aikoihi voinu pittää mittää veittiä leikkuulaualla, mutta nyt ne on nähtävästi nostettava pois laatikostaki, koska hän selevästi yltää tätä nykyä sinnekki. Veitti pois käestä, selevitys siitä, miksi veittellä ei saa leikkiä (aivan kuin hän ymmärtäisi, mutta yritämpä kuitenki) ja kasa puisia kapustoja tilalle.

No nuilla voit tehä soppaa. 
Ei ku hän leikkii rumpalia. Kolina yltyy, korvisa soi, seuraava vilikasu lattialle ja huomaan meiän sallaattiottimie oleva tuhanne pärreenä.



Oho, kikki (rikki), tuumaa hän silimät viattoma ympyräisinä. Hän kumartaa syvvään ja lausuu vakkaalla äänenpainolla tiiit-ti (kiitti) ja poistuu paikalta kuin maestro konsannaa.

Tähän kuuluu kai sanua, että ne oliki jo tosi huonot sallaattiottimet. Isimiehelle töihi terveisiä: juniori järijesti vähä lissää pesänsytykettä.

Jaahas, me taietaan lähtä ulos. Tuuppa tänne nii käyää potala ja vaihettaa vaippa!

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Kolmen sanan joojoomies

Lapsen pulinageneraattori on käynnissä koko valveilla oloajan, mutta pulipuli, glagla, jopopopo -setistä on hieman vaikea saada tällaisen ihan tavisäidin mitään selkoa. Muutamia tunnistettavia sanoja löytyy.

Äitti eli äiti
Tämä sana esiintyy erityisesti silloin, jos äiti-ihminen on ollut poissa ja palaa takaisin lapsen näköpiiriin. Sana esiintyy myös silloin, kun lapsi kaipaa ei-näkyvissä olevaa äitiä. Äitti kajahtaa ilmoille myös silloin, kun lapsi on innoissaan ja selittää jotain äiti-ihmiselle tai oikeastaan ihan kenelle tahansa. 2/3 ajasta sana tarkoittaa kaikkea mahdollista.

Autto eli auto
Tämä sana esiintyy aina silloin, kun pihalta kuuluu auton, mopon, aura-auton, roska-auton tai mopoauton ääni. Silloin kaikki lapsen toiminnot pysähtyvät, hän jähmettyy paikoilleen ja hokee autto autto autto. Sana on käytössä myös pihalla, kun lapsi näkee auton tai silloin, kun lapsi katselee autokirjasta isoa traktoria. Autto-sanan käyttöön liittyy innostuksesta pyöreät silmät ja hämmästyksestä o-asentoon auki jäänyt suu. Toisinaan myös kädet nousevat ilmaan hurraa-asentoon.

Anna
Voi myös olla muodossa annanna. Sana esiintyy pääsääntöisesti ruokapöydässä silloin, kun lapsi kurkottelee kohti ruokaa, useinmiten jonkun muun kuin omaa ruokaa. Sana aktivoituu etenkin silloin, jos näkösällä on vadelmia tai Oltermanni-juustoa. Anna-sana on korvannut muinaissuomalaisen tisshi-sanan, jolla lapsi viittasi alkuvaiheen maitoateriointiin ennen kiinteämmän ruokavalion yleistymistä.

Joo
Rento joo on vastaus kaikkeen.

Otatko ruokaa?
Joo!
Mennäänkö ulos?
Joo!
Vaihdetaanko vaippa?
Joo!
Onko kylmä?
Joo!
Onko kuuma?
Joo!
Juotko vielä?
Joo!

Joo-vastaus ei kuitenkaan tarkoita, että lapsi olisi kysyjän kanssa samaa mieltä. Esimerkiksi vaipanvaihto aiheuttaa edelleen aggressiivisen ei-reaktion, johon liittyy taistele ja pakene -refleksi.