Piha kesäkuun alussa 2015

Meidän piha on talon remontoinnin yhteydessä (2007) muokattu uudestaan ja edellinen rouva on istuttanut pihaan innoissaan sitä sun tätä. Toisaalta harmi, kun pihassa ei kasva mitään oikeasti vanhaa, mutta toisaalta helpotus, että pihan rinnettä on vähän muokattu. No sitten oli vissiin rouvan into lopahtanut ja kun me muutimme (2012), oli piha ja kukkapenkit ja mitä-täällä-nyt-on-kaikki etsittävä heinien ja voikukkien seasta. Vierailimme läheisessä taimitarhassa ja kirjoitimme ylös kaikki tutulta näyttävät kukat ja kasvit. Ei muuta kuin kotiin googlaamaan ja nyt voin jopa sanoa tietäväni, mitä pihalla kasvaa. Ihmeellinen tuo googlen maailma. 

Pihatyöt on isimiehen intohimo, minä olen niitä pikku hiljaa opetellut. Alla siis oikeastaan isimiehen tarinoimat kuvat (sen huomaa esim. kohdasta RST-ruuvit...)

2014 kesällä tehdyn terassin pääty sai lisää betonilaattoja ja muurikivinen kasvulaatikko on suunnitteilla.

Pätkä on viimeisen kuukauden juossut naapurin pihalle, koska siellä on hiekkalaatikko. Isimies pääsi siis rakentamaan hiekkalaatikon omalle pihalle.

Seinämämateriaalit oli kätevästi jo olemassa kun hyödynsimme vanhan terassin kyllästettyjä kansilautoja. Hiekkalaatikko muotoutui lopulta L-kirjaimen muotoiseksi, kun kerran materiaalia oli reippaasti.

Salaojitus hoidettiin kolmella sorasilmäkkeellä.
Sorasilmäkkeisiin sorat, pohjalle suodatinkangas ja sitten vähän karkeampaa hiekkaa ja hiekkishiekkaa. 

Kyllästetty puu sopii huonosti istuinlaudoiksi, koska pätkä puree niitä kuitenkin. Täten lehtikuusisista istuinlaudoista muotoutui RST-ruuvien ohella ainoa kustannuserä.

Tee-se-itse hiekkalaatikon kustannukset olivat lopulta hyvin pienet. RST-ruuvit Tokmannilta 14€, lehtikuusiset istuinlaudat Bauhausista n. 55€ ja peräkärryllinen muuraushiekkaa paikalliselta maarakentajalta 20€.

Isimiehen kesälomaa edeltävät pari viikkoa olivat hyvin kiireiset. Pohjois-Karjalan ukki saapui viihdyttämään Pätkää ja tekipä siinä sivussa hurjasti kevään pihatöitäkin.

Kasvimaa kesällä 2012.

Kasvimaa nyt. Sitä on pistetty kuntoon pikku hiljaa ja ensimmäistä kertaa se alkaa näyttää kasvimaalta.

Peruna (Timo) nousee jo.

Vanhasta kasvimaasta pelastettiin voikukkien seasta mm. nämä maa-artisokat ja ruohosipuli.

Viime syksynä isimies istutti työkaveriltaan saatuja valkosipulin kynsiä.
Taustalla myös vielä paikkaa vailla olevat komeamaksaruohot.

Oli meillä mansikoitakin.
Lähistön puput ovat jättäneet kasvimaamme rauhaan viime kesinä,
mutta nyt joku on käynyt puputtamassa mansikoiden alut.

Retiisisatoa luvassa melko pian.

Ensimmäistä kertaa kasvamassa on pinaattia.

Myös yksi kituva vanha punaherukkapensas uusittiin. Lajikkeena Katri.

Vaikka yölämmöt ovat olleet matalalla, niin vuorotelleet sade- ja aurinkopäivät ovat tehneet ihmeitä pihamaalla.

Kirsikkapuu ei ole oikeastaan kukkinut meidän aikanamme.
Nyt kukinta on valtava. Ehkä luvassa ensimmäinen kirsikkasato!

Viime kesänä saimme ensimmäisen luumusadon. Niitä näyttäisi tulevan myös tänä vuonna.

Tyrni-uros Tarmo on vielä pieni, mutta emikasveista saatiin jo viime vuonna pieniä maistiaisia.
Tyrnit istutettiin kesällä 2013

Omenapuuvanhus valmistautuu kukintaan. Isimies karsi siitä huhtikuussa kaikki kuolleet oksat. 

Pihamaan uusimman omenapuutulokkaan (Antonovka) paikkaa mietittiin hartaasti.
Takana olevat norjanangervopensaat leikattiin alas syksyllä.

Koska biojäte piti tyhjentää ennen talvea, nostimme varjokukkapenkin nauhukset ja liljat ylös. Juurien alle lisätyt ravinteet näyttävät virkistäneen penkin ilmettä kummasti. Uudella sijoittelulla myös tuli tilaa isimiehen toivomille narsisseille.

Kukkapenkkien suuntaus on ollut vähemmän, selkeämpää ja helppohoitosempaa.
Viime syksynä yhden kukkapenkin siistimisen yhteydessä siirrettiin myös muutamia verihankikkeja,
jotka näyttävät lähteneen kasvuun uusilla paikoillaan.

Kitkemistyö tuottaa tulosta: hopeahärkki ja sammalleimu kivirinteessä.
Tässä kukkii tänä kesänä ehkä jokin muukin kuin ruoho.

Toissa kesänä ostimme Kaunokaisia.
Viime kesänä niistä oli jäljellä enää kukkimattomat vihreät mättäät.
Nyt näyttäisi taas kukkia tulevan.

Pikkuiirikset aloittivat kukinnan.

Tulikellukat ovat idioottihelppoja. Ei tartte tehdä mitään ja joka vuosi ne vaan kukkii runsaasti.

Marja-aronia-aita oli päässyt turhan pitkäksi. Alasleikkuuaikaa googletettiin kovasti ja lopulta se leikattiin huhtikuun lopulla. Nyt 10-20 cm pitkät tyvipätkät ovat täynnä uusia lähtöjä.

Kesällä 2012 ensimmäisiä hankintoja olivat kaksi Cunningham's white -alppiruusua.
Lajikevalinnassa paneuduttiin liikaa väriin, kun talvenkestävyys lajikkeen nupuilla on vain -21C.
Leuto viime talvi näyttää tuottavan nyt ensimmäisen hyvän kukinnan.

Pihan vanhat alppiruusut ovat jo toista kesää putkeen valmistautumassa aivan uskomattoman hienoon kukintaan.