- Kyllä minä hymnäilen, Elli. Mä hymnään hymnin Ellistä, Tomista - ystävistä mun, parhaista omista.
Jostain syystä lapsi on täysin rakastunut lauantaiaamuna Pikku Kakkosesta tulevaan Dinotassuihin ja Ottoon. Otto on harkitseva ja hieman filosofinen dinosaurus, joka puhuu ajoittain runomitassa. Hänen parhaat ystävänsä ovat Elli, joka on hieman määräilevä ja tarmokas dino sekä Tomi, joka puhuu vain omaa epämääräistä mutinakieltään. Jostain syystä Juniori on suunnattoman viehtynyt nimenomaan siihen jaksoon, jossa Otto, Elli ja Tomi hyppivät pomppusienellä ja Otto joutuu puuhun. Sitten tulee iso dinosaurus, joka syö pomppusienen ja ytsävyksillä on vaikeuksia saada sieni takaisin ja Otto alas puusta. Sitä jaksoa on katsottu lu-ke-mat-to-mi-a kertoja.
Lauantaiaamuna Juniorin pieni maailmanjärjestys kokee hetkellisen romahtamisen, sillä jakso poistuu Areenasta. Ja ei, Dinotassuja ei ole olemassa DVD:nä eikä minään muunakaan tallenteena. Ainakaan en ole löytänyt. Sarja löytyi sattumalta, eikä sitä harmillisesti ole tullut tallennettua. Mikään muu lastenohjelma tai piirretty ei Juniroia oikeastaan kiinnosta. Koska Juniori on ollut myös viikon kipeänä, on Dinotassuja - toisin sanoen niitä kahta jaksoa, jotka Areenassa ovat olleet - on katsottu uudestaan ja uudestaan. Kunnes äiti ei enää kestänyt. Niin siirryimme Youtuben tarjontaan ja aloimme katsoa jaksoja englanniksi ja venäjäksi, minkä seurauksena eräänä aamuna lapsi alkoi höpöttää aamupalalla jotain ihan siansaksaa.
Eikös kaikki hyvät vanhemmat anna lapsilleen kielikylpyjä?
Onneksi huomenna kuitenkin tulee uusi jakso ja toivon mukaan hyvä sellainen. Onneksi lapselle jää serkkupojan tuliaisina tuomat muovidinot. Oli vissin ihan Biltemasta löytynyt...
 |
| Saanko esitellä: Vasemmalla on "ito" eli iso, joka syö pomppusienen. Keskellä on "Otto", joka ei ole Otto, mutta on samanvärinen kuin Otto. Oikea Otto on hukassa. Oikealla on samanvärinen dino kuin Elli, mutta se ei ole niin kiinnostava. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti